Kesästä saakka aloitusta odottanut rukkirojektikin nyykähti eteenpäin tässä taannoin. Eli tämmönen löytyi kotikotoa aitasta:

IMG_1252.jpg

Innoissani rehasin sen sisälle ja koitin polkasta. Ja kas kummaa... Rukki oli varastoitu just niin kun ei missään tapauksessa pitäis tehdä, eli kakkien romujen alle ja kosteeseen paikkaan. Rukin pyörä oli niin kiero, että se ei pyörinyt ollenkaan.

Noh rukkiraihna raahattiin kuitenkin talteen ja osien on annettu kuivaa nyt useamman kuukauden (yleinen suositus lienee parisen viikkoa, joten varman päälle on ainakin pelattu). Rukin pyörää koitettiin myös oikasta kahden leyn välissä, mutta kuivamisen takia pyörän kehä oikeni hyvin ittekseen ja vinous on pyörän navan, puolien ja kehän yhteispelissä, joten sen korjaamiseen mulla ei riitä eväät. Nyt kuivettuaan se kuitenkin mahtuu pyörimään vaikka heittääkin puolisen senttiä. Kunhan joskus sää loput osat paikoilleen, niin sittenhän sen näkee, että onkos iitä kaluksi vai jääkö koristeeksi.

Tässä vielä se päämurheenkryyni, vaikka eihän se vinous kyllä tuossa kuvassa näy:

IMG_1257.jpg

Noh fiksattavaa muutakin vanhuksesta löytyy. Osien oikeita nimiä en tiedä, joten kutsun niitä nyt milloin mikskäkin. :)

Tuo ruuvi, jolla ite värttinä (?) kiristetään kun narut on kiinnitetty pyörän ja värttinän ympärille toimii hyvin. Nou hätä. Mutta tuo reikä itse päätukissa kaipaa värttinän kiinnitykseen tarvittavaa toista palikkaa... Ja takimmaiseen tyhjään reikään kuuluu ilmeisesti se häkkyrä, johon karstattu villa ripustetaan ettei tartte sylissä pitää. Mutta  se nyt ei oo mun tekemiseen kauhean akuutti ja semmoisen pystyy myös askartelemaan harjanvaresta ja levynpalasta jos ehdottomasti tarttee vaikka se ei kyllä sitten itte ruki ulkoasuun sovikkaan. :)

IMG_1258.jpg

Eli tässä kuvassa vasemmalla olevaa katkennutta tappia:

IMG_1250.jpg

Tuo tappi on katkennut siitä tyvestä missä tappi kohtaa rukin runkotukin, eli jokin painava esine päällä on luultavasti sen katkaissut. Kuivattuaan tappi istuu sopivan väljästi reikäänsä eli sen saa irroitettua ja värttinän laitettua/poistettua mutta turvonneena se oli ihan jumissa. Koska tuo tulee tyveen, niin yks vaihtoehto ois vetää se puuliimalla kasaan ja korjata sopivan värisellä puukitillä. Jos korvaavaa kappaletta alkaa sorvaamaan (puun sorvausta ois kyllä kiva kokeilla) niin siitä ei sais kuitenkaan koskaan sopivan haalistuneen mustaa aikaseksi. Mutta mun tarttee nyt selvitellä sitä puukittihommaa, koska mä en oo koskaan nähnyt semmoista livenä. Joskus vaan jossain telkun entisöintiohjelmassa semmoisella fiksattiin vvanhaa lipastoa. Eli kuivaessaan siitä tulee puuta. Sitä saa eri väreinä eri puulajeihin sopivana. Se ois edes vähän huomaamattomampi kuin peruskitti.

Värttinä on ihan ok kunnossa, mutta ainakin niistä kohtia missä raakalanka kulkee, ruoste täytyy hinkata pois ettei lanka katkea. Tosin milläs hinkkaat tuolta päästä missä lanka kulkee metalliputken sisällä? Sitä miettiessä. :D Värttinässä kiinni ollut puupuola oli päästä haljennut mutta käyttökelpoinen. Varaosina löytyi myös kaks ehjää puolaa, joten saa kerrattua kerralla kolmisäikeistä lankaa ellei halua alkaa purkamaan puolia välissä. Puolia ainakin vois itse tehdä sitten joskus kun opettelee sorvaamaan. :D Että tämmöinen rojekti. Tulee etenemään hyvin hitaasti, mutta ei tuo nyt pahan näköinen oo joutilaanakaan. Onhan siinä sen verran tunnearvoa tavallaan, että se on mummolle aikoinaan hankittu ja sitä on käytetty omien lampaiden vilan kehräämiseen. Joten jos sen saa joskus toimimaan niin oishan siinä jotain sukupolvien työn jatkumon nostalgiaa. ;)