Onkohan siitä vuosi vai jo kaksi kun IhanItse-sivuilla törmäisin käpyilyyn/sukkulapitsiin (eng. tatting) ja innostuin taas hillittömästi aivan vieraasta tekniikasta. Mulla ei ollut harmainta aavistustakaan mitä mä käpyilisin ja mihin niitä käyttäisin, mutta käpy piti saada. Kaikenlaisia kokeilupätkiä tulikin tehtyä ja nyt keväällä Ruotsin reissulla löytyi toinenkin käpy käsityöliikkeestä ja helmilangat kaivettiin taas esiin.

Tuloksena olikin sitten säilytyspussi kävyille ja vähäisille langoilleni. Alkuperäisen ohjeen mukaan siitä ois pitänyt tulla hieno satiininen pussukka, mutta tää mun versioni on hieman kantrimpi ylijäämäpuuvillasta väkästynä. Lähikuvien puuttuminen pitsistä on hyvin harkittu päätös. ;) Pussin reunapitsi Clover Point Edge on kahden kävyn pitsiä ja medaljonki Cecilia Doilysta puolestaan yhden kävyn. Molemmat on tehty luonnonvalkoisella no 8 helmilangalla. Lanka saisi olla kyllä ohuempaa jos oikein heina pitsiä alkaa tekemään. 8:lla tulee aika tönkköä mutta sillä on taas helpompi herjoitella ja helpompi purkaa kuin oikein seitinohuella langalla.

Käpyily on siitä addiktoivaa hommaa, että se menee aina "Mä tän yhden kohdan vielä, no enää noi 10 lenksua, äkkiäkös tuos yhden kohdan vielä..." mutta sitten huomaa virheen jossain 5 senttiä takanapäin työssä ja purkaessa langat menee solmuun ja lopulta hermotkin. Ja koska homma ottaa oman aikansa, mitään suureellista ei valmistu pitemmässäkään ajassa ainakaan mun työtahdilla.

Yks mitä jatkossa vois kyllä koekilla ois reunapitsin käpyileminen kasteliinaan tms. Siinä ois sopivan kokoinen pieni haaste. Muuten kun en osaa oikein pitsiä käyttää missään järkevästi. Toinen vaihtoehto ois kirjansidonnan kansikoristelutarpeiksi. Esimerkiksi valokuva-albumin tekeminen ja kannen koristelu eri käpystelyillä voisi toimia. Kunnes seuraava suuri inspiraatio iskee, niin kävyt odottaa lankoineen kiltisti pussissaan. :)